Mikael Leinonen
Riihimäen kaupunginvaltuutettu

ANNA ÄÄNESI KUULUA.

Kehityspäällikkö, reserviupseeri ja reipas poika Riihimäeltä.

 

Harrastan urheilua, nikkarointia, ruoanlaittoa ja vanhoja ajoneuvoja. Jalkapalloharrastus starttasi muinoin Riihimäen Nappulaseuran logo paidassa. Nykyään seurani on tietenkin Riihimäen Palloseura RiPS.


Aloitin nuorena työurani yrittäjänä. Nyt toimin kehityspäällikkönä, projektipäällikkönä ja asiakkuudenhallinnan asiantuntijana.

 

Kaupungin asiat eivät ole pienen porukan käsissä. Yhä useampi osallistuu aktiivisesti. Haluan olla linkkinä riksulaisten ja päätöksenteon välillä niin, että jokaisen ääni kuuluu.

Keskittymällä haasteiden ja ongelmien sijasta mahdollisuuksiin, saamme asioita tapahtumaan.

Mikael "Miksu" Leinonen

Ratkaisukeskeisyys

Yhteistyö

Riihimäen kokoisessa kaupungissa meidän pitää pystyä tekemään yhteistyötä riippumatta poliittisista näkemyksistä.

Kaupunkilaisten osallistaminen

Keskustelua kaupunkilaisten kanssa tulee käydä ennen päätöksiä, ei ainoastaan päätösten jälkeen.

Kouluruoan tärkein kriteeri on maku
(Julkaistu Aamupostissa 16.4.2021)

 

Kolme vuotta sitten kesällä tiedotettiin, että seuraavat 10 vuotta Riksun kouluruoat valmistaa Helsingin kaupungin omistama Palmia Oy. Palmia voitti tarjouskilvassa ainoan kilpakumppaninsa Fazer Foodin niukasti laatupisteissä, mutta merkittävä ero oli hinta. Palmian ja Fazerin eroksi ilmoitettiin vuositasolla noin 300 000 €. Lisäksi Palmian sopimuksen ilmoitettiin tulevan vuositasolla noin 500 000 euroa edullisemmaksi verrattuna omaan keskuskeittiöön.

 

Riihimäellä kouluruoka on jälleen viime aikoina puhuttanut meitä kaupunkilaisia. Tämä on hyvä asia. Kouluruoka on aina ajankohtainen puheenaihe. Itse asiassa kouluruoka on ollut suomalaisten huulilla (heh huulilla) jo niinkin kaukaa kuin vuodesta 1943! Suomessa säädettiin tuolloin laki maksuttomasta kouluruoasta ensimmäisenä maana maailmassa. Kouluruoka on yksi ylpeydenaiheistamme. Mielestäni meidän täytyy pitää huolta siitä, että se sellaisena myös pysyy.

 

Kouluruokailun tehtäviä:

  • Tukea tervettä kasvua ja opiskelukykyä.
  • Osaltaan opettaa ruokailutottumuksia ja ruokailutapoja.
  • Järjestämisessä huomioidaan ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys.

 

 

Valitettavasti nyt jo 20 % jättää ilmaisen kouluruoan syömättä. Jos ruoan maku ei miellytä, niin kouluruoka jää helposti väliin ja nuoret vilahtavat ruokiksella kauppaan ostamaan snäkkiä. Syömättömällä kouluruoalla ei ole minkään sortin ravitsemuksellista vaikutusta. Lisäksi jää toteutumatta muutkin aiemmin mainitut kouluruokailun tavoitteet. Tästä syystä kouluruoan ehdottomasti tärkein kriteeri on kuin onkin sen maku.

 

En vastusta palvelujen ulkoistamista tai säästöjä. Yritysmaailmasta minulle on myös hyvin tuttua määräaikaiset sopimukset ja niiden kyky mahdollistaa kustannustehokkuutta. Kuitenkin henkilökohtainen mielipiteeni on, että tällaisissa asioissa ei pitäisi missään nimessä tehdä kymmenen vuoden sopimuksia. Jos sellaisia kuitenkin tehdään, niin sopimuksessa tulisi antaa erityistä huomiota mekanismille, jolla varmistetaan jatkuvasti kouluruoan maistuvuus ja muut laatukriteerit. Raatina toimikoon tietenkin kouluruokaa päivittäin nauttivat lapset ja nuoret.

Mitä asioita haluaisit mun edistävän?

Kerro, kommentoi, ota yhteyttä!

Mikael Leinonen politiikassa Facebook
Mikael Leinonen Twitter
Mikael Leinonen Instagram

Ajatuksiani